17. huhtikuuta 2018

MUUTTOSUUNNITELMIA JA SYYPÄÄT MUN HYMYYN


Miten ihana fiilis onkaan palata kanssanne normaalin postausrytmiin! Kuluneet päivät ovat olleet meillä negatiivissävytteisen tapahtumarikkaita ja tästä syystä koneen avaaminen on tuntunut lähinnä ahdistavalta. Ei siksi, että blogi itsessään toisi tukalia tunteita, vaan koska tukalien tunteiden aikana on ollut vaikeaa keskittyä blogiin. Saatoittekin ehkä lukea Instagramista, että meidän rakas nelitassuinen oli viikon verran kipeänä ja huoli hänestä oli äärettömän syvä. Nyt kuitenkin helpotuksesta huokailleena kisu on täysin oma ihana itsensä ja sitä kautta myös intoni kirjoittamiseen on korkealla!


Puhtiin kirjoittamista kohtaan on myös pari muutakin syytä -joskin kisun voinnin normalisoituminen on niistä tärkein (huoli karvalapsen voinnista ei paina enää takaraivossa). Meillä on nimittäin suunnitelmissa etsiä uusi asunto! Olen oikeasti ollut aikeissa kirjoittaa tästä jo useaan otteeseen, mutta koska asiat uuden kodin etsimisestä ovat konkretiosituneet vasta hiljattain, en halunnut asiasta aiemmin mainita. Nyt kuitenkin suunnitelmat ovat lähteneet rullaamaan melko nopeastikin enkä siksi malttanut olla asiasta enää hiljaa!

Olemme asuneet tässä viidenkymmenenyhden neliön pesässämme reilut kuusi vuotta. Olemme viihtyneet erittäin hyvin niin kotimme sijainnin, lähellä asuvien ystävien, kuin sen erittäin alhaisten asumismenojen vuoksi. Mutta koska asuntomme on vanha, sen kunto on paikka paikoin myös sen mukainen. Ja vaikka olemmekin saaneet pienellä pintaremontilla tästä viihtyisän, tietyt kuluneet pinnat keittiössä, kylppärissä kuin ikkunoiden pokissa syö mieltäni. En tahdo kuitenkaan kuulostaa kiittämättömältä; arvostan päivittäin lämmintä kotia ja turvallista yösijaa, mutta taustani takia asia syö minua. Ja ei, onnellisuuteni ei riipu olosuhteista tai maalipinnasta, mutta tiettyjä asioita on vain vaikeaa selittää. Tämä on yksi sellainen. En tarvitse hienoa, en tarvitse kallista. Tarvitsen vain siistiä, puhdasta ja toimivaa. 


Siksi etsimme lähialueelta saman kokoista kaksiota tai jopa kolmiota. Kolmiota siksi, että suunnitelmat työni suhteen ovat selkeytyneet niin paljon, että yhdestä ylimääräisestä huoneesta tulisi minulle työhuone. Jos taas löydämme kaksion, etsisin työhuoneeni muualta. Kummassakin vaihtoehdossa on puolensa: työhuone kotona mahdollistaisi työmatkattomuuden kun taas työhuone muualla pitäisi työn ja kodin tiukasti erillään. Aika näyttää, kumpi vaihtoehto tulee toteutumaan. 

Työsuunnitelmiin liittyen olen tuottanut super hyvällä flowlla monta sivua suunnitelmia! Ensimmäistä kertaa elämässäni työntekoon ei ole liittynyt minkäänlaisia pidäkkeitä, joilla tarkoitan tunteita omasta epäonnistumisesta tai riittämättömyydestä. Uskon, että pystyn saavuttamaan tavoitteeni, koska nyt uskon itseeni, tunnistan ja tiedostan vahvuuteni että heikkouteni eikä minun tarvitse pyydellä olemassaoloani anteeksi. Minusta tuntuu, että olen lopultakin uskaltanut kyseenalaistaa suomalaisen geeniperimän mukaisen "anteeks et oon olemassa, sori et oon syntynyt"-käsityksen ja muuttaa tätä näkemystä omassa geeniperimässäni. Tästä oivalluksesta syntyi oma liikeideani, sen slogan, strategia, markkinointisuunnitelma ja tuotteet. Olen tästä kaikesta kerta kaikkiaan innoissani ja kerron asiasta lisää mahdollisimman pian! 


Sairaanhoitajani sanoi eilen: "Masennus on yleensä tienhaara, joka muuttaa ihmisen elämän kulun." Totta. Jos puolitoistavuotta sitten sairastuttuani joku olisi minulle kertonut, miten toipumisprosessini on tuonut minut tähän pisteeseen, en välttämättä olisi uskonut. Mutta koska olen saanut valtavasti apua, tukea, kannustusta ja rakkautta, usko huomiseen ja tulevaan on valoisa. Voin siis koko sydämestäni sanoa kaikille samoja tunteita läpikäyville lukijoilleni: elämä kantaa, älkää luovuttako! <3



SHARE:

19 kommenttia

  1. Ihana kirjoitus, toivottavasti asiat menevät toivomaasi suuntaan! :) <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sanna! <3 Uskon, että huolellinen suunnittelu ja taustatyö realististen tavoitteiden kanssa tuo toivotun lopputuloksen.

      Poista
  2. Ihanan positiivinen ja kannustava postaus. <3 Tsemppiä asunnon etsintään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipa ihana palaute, kiitos paljon Jenni! <3 Näemmekö Familonin pressissä? :)

      Poista
  3. Tästä tarttui mukaan positiivisuutta yllin kyllin 💕 ihan mahtavalta kuulostaa ja täällä edelleen peukutellaan ♥️♥️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa ihana kuulla, että sain lähetettyä sinne sairastupaan positiivisia ajatuksia. Paranemisia sinne edelleen! <3

      Poista
  4. Ihana että karvatassu on jälleen terveenä. Ja, oi miten positiivinen postaus, kiitos! <3 Toivottavasti löydätte mukavan asunnon ja teille sopivan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet Kaisa aina niin myötäelävä ja kannustava. Kiitos todella paljon <3

      Poista
  5. Olen tosi onnellinen puolestasi! Kuulostaa ihanalta että asiat ovat tuossa pisteessä että puolitoista vuotta sitten et olisi uskonut tässä olevasi. En kuitenkaan allekirjoita tuota "elämä kantaa" fraasia. Tai tietysti olen iloinen että sinun kohdallasi se nyt kantoi ja asiat näyttävät kirkkaammilta. Itse olen ollut samassa tilanteessa jossa olit puolitoista vuotta sitten jo aikalailla koko elämäni, eikä loppua näy :D Ei ole näkynyt kannustusta eikä rakkautta. Joitain elämä kantaa, joitain ei. Vilpittömästi iloitsen, että sinua kantoi, mutta jotenkin särähtää korvaan tuo kliseinen lause, sillä suurinta osaa ihmiskunnasta elämä ei valitettavasti kanna(vaikka miten sitä odotat, toivot, rukoilet ja teet oman osasi) ja he luovuttavat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Kiitos todella paljon kun otit aikaa kirjoittaaksesi tunteistasi ja jakaaksesi omia kipeitä kokemuksiasi.

      Ensin pyydän mitä vilpittömimmin anteeksi teksissä olevaa sanavalintaa - tarkoituksenani ei ollut välittää liian ruusuista kuvaa elämästä tai asioiden järjestymisestä. Nyt kun luin tuota hyvää tarkoittavaa lausettani uudestaan, se kieltämättä kuulostaa kliseiseltä. Asian ilmaiseminen toisin olisi ollut paikallaan.

      Oma myllyni puolentoista vuoden ajan on ollut paljon vakavampi, kuin blogista on voitu lukea. En vain ole halunnut yksityisyyden takia kertoa kaikkea (kun kirjoittaa jotain nettiin, se jää sinne) ja tätä taustaa vasten tarkoituksenasi oli välittää ajatus periksiantamattomudesta. Olen nähnyt todella läheltä elämästä luovuttamisen (enkä voi eikä minulla ole edes oikeutta asiaa tuomita), mutta itselleni tämän kokeminen nosti vahvan halun taistella elämän puolesta. Taisteleminen on silti sattunut, ahdistanut, tuntunut mahdottomalta ja vienyt mieleni tosi pohjalle. Eteenpäin meneminen ei ole ollut helppoa ja välillä oman hoidon tarvetta on tarvinnut todella lujaa puolustaa.

      Ymmärrän myös, että kaikki elämäämme vaikuttavat asiat tai olosuhteet eivät suinkaan ole vain kiinni päätöksestämme. Pelkästään päättämisellä ei paranneta sairauksia tai elämämme olosuhteita. Lisäksi tiedostan, että kokemani kaltainen apu ei valitettavasti ole tavoittanut toisia apua tarvitsevia ja se surettaa minua. Sanoinkin eilen sairaanhoitajalleni, että pelkään, että vien hoitopaikan joltain muulta. Kunpa resurssit avuntarjoamiseen olisivatkin maassamme suuremmat. Silti kannustan ihmisiä hakemaan apua.

      Toivon sinulle sydämestäni voimia ja jaksamista omaan tilanteeseesi. Haluaisin että tunnet, ettet ole yksin.

      Poista
    2. Ps. Kuinka paljon Sinusta kertookaan kykysi asettua toisen asemaan ja iloita toisen puolesta. Vaikka tarpeeseesi saada rakkautta ei kertomasi mukaan ole vastattu, et vaikuta katkeralta. Jaksat silti osoittaa empatiaa ja hyvyyttä. Kiitän sinua siitä todella syvästi.

      Poista
  6. Toivottavasti saatte kaikki asiat kuntoon ja löydätte uuden kämpän!❤
    Sekä onneks elämä kantaa meitä 'siipirikkoutuneita' mukanaan, kunhan ei vaan luovuta!! Itelläki alkaa pikkuhiljaa elämä voittamaan jälleen kerran, huomaa heti miten mun tän kuukauden tavoite on antanu voimaa ja 'uutta näkökulmaa'. Ei yhtään tunnu siltä, että ois jääny jostain paitsi ku on pitäny tärkeysjärjestyksen tiukasti oikeassa suhteessa❤
    Oli jälleen ihana nähä eilen, toivottavasti nähään taas piakkoin!! Ihanaa viikkoo teille ja kisulle❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin oli! Olet niin suloinen, että sinut tekee aina mieli kaapata halaukseen! <3

      "Siipirikkoutuneet" oli kauniisti sanottu. Perhonenkin pystyy lentämään vaurioituneilla siivillään - niin myös me. Ja kun elämän tärkeysjärjestyksen pitää oikeana niin todellakaan ei jää asioista paitsi. Päinvastoin. <3

      Nähdään taas pian ja kiitos kun jaksatte olla meidän projektissa auttelemassa! Hyvää viikkoa sinnekin ja terveisiä! <3

      Poista
  7. Tsemppiä uuden kodin etsintään, innolla jään sen löytymistä odottamaan ja niitä tulevia uuden kodin sisustuspostauksia <3 Aurinkoisia päiviä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiitos! Pinterestiin olenkin jo kerännyt omaan kansioon muutamia sisustusjuttuja uutta kotia ajatellen. :) Mukavaa päivää myös sinne!

      Poista
  8. Moi! Pitkästä aikaa! Täytyy myöntää, että olen ollut hyvin laiska pyörimään täällä somemaailmassa.

    Tosi kiva kuulla, että kisunne voi paremmin. Kannattaa panostaa muuten laadukkaaseen kissanruokaan, sillä moni kissa sairastuu markettien ruokien takia. Lähipiirissäni on pieneläinlääkäri, jolta olen kuullut kauhutarinoita, miten kissoille on käynyt kun ovat syöneet pitkään markettien höttöä.

    Kuulostaa ihanalta teidän suunnitelmat! Meilläkin on hieman vastaavia suunnitelmia, mutta tarkoitus olisi muuttaa osaksi vuotta ulkomaille, ainakin alkuun. Nimittäin fiilis siitä, että sairastuin alunperin ainakin osaksi Suomessa vallitsevan ilmapiirin vuoksi, on vain vahvistunut. Haluan olla paikassa, jossa aidosti välitetään toisista ja missä tunnelma on yleisesti rennompaa ja iloisempaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka! Kiva kuulla sinusta! Ja laiskuus somemaailmassa on välillä vain ja ainoastaan hyvä juttu - "oikea elämä"on se tärkein. :)

      Ai hurja, voin vain kuvitella noita kauhutarinoita. Olen itsekin ollut aivan pöyristynyt, miten markettien mainostetuimmissa kissanruoissa on järkyttävät määrät viljaa, joka ei todellakaan ole kissan ruokaa. Se on tietenkin halpaa "täytettä" mutta koska kissat ovat petoja ja näin ollen lihansyöjiä, ruokavalio on todella tärkeää pitää oikeanlaisena. Meillä on eläinlääkäristä ostettua kuivamuonaa ja Pirkan 70 % liharuokia. Kuituja voi myös lisäillä esimerkiksi psylliumilla.

      Ihan mahtavia suunnitelmia teillä! Eikö olekin huippua oivaltaa, että meillä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa onnellisuuteemme, ja jos on mahdollisuus tehdä sen mukaisia muutoksia elämässä, se kannattaa!

      Olen saanut sinusta äärettömän lämpimän, järkevän, empaattisen, sosiaalisen ja tasapainoisen kuvan, joten varmasti muutto "omien luokse" tuntuu oikealta ratkaisulta. Kerro kun suunnitelmanne etenevät. Olen tosi onnellinen puolestasi! <3

      Poista
  9. Moi! Kiitos todella paljon kauniista sanoistasi Jenna! Herkistyin, ja voin sanoa, että minulla on sinusta samanlainen kuva. Sinusta huokuu herkkyys ja aitous kauas 💛

    Arvostan todella paljon, että näet vaivaa vastata ihmisille täällä blogissasi. Huokuu fiilis, että aidosti välität.

    Hyvää yötä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaunis kiitos sinulle, talletan sanasi sydämeeni! Lukijat tekevät blogista todella merkityksellisen, joten en voisi kivutellakaan etten reagoisi tai arvostaisi sitä, että otatte aikaa kirjottaaksenne kommentteja. Joten kiitos vuorovaikutuksesta teille! Mitä parhainta ja lepoa antavaa sunnuntaita! <3

      Poista

Kiitos kommentistasi, palaan siihen mahdollisimman pian!

Blogger Template Created by pipdig