7. heinäkuuta 2019

Instagram-tilini viimeinen kuva ja blogini lopettamispäätös


Tänään on tullut aika postata blogini Instagram-tilin viimeinen kuva ja sen myötä myös kertoa päätöksestä, joka ei vielä somesta poistumisesta kertomisen aikaan ollut vielä itsellänikään tiedossa. Siispä nyt haikein, mutta varmoin mielin kerron teille ratkaisustani päättää blogitaipaleeni avaten myös syitä, jotka johtivat tähän harkittuun ja perusteltuun päätökseen.


Kun keväällä tein päätöksen sulkea blogini Instagram-tili ja kerroin siitä teille, sosiaalisen median ja ylipäätään koko netin käyttöni väheni huomattavasti. Oivalsin, kuinka huomaamatta olin tottunut ottamaan älylaitteeni esille ja miten paljon se oli ajan lisäksi vienyt myös energiaani. Tunsin niin sanottua nettiähkyä ja vaikka edelleen käytin verkkoa hyödykkeenä, en enää halunnut kuluttaa sen käyttämiseen liian paljon aikaa. Siksi minulla oli tosi vapauttava fiilis päätöksestäni lähteä somesta ja aloin myös pian huomata päätöksestäni koituvia hyötyjä; aloin liikkua enemmän, olin enemmän läsnä keskusteluissa, tunsin enemmän kiinnostusta lähimmäisiini, uneni alkoi olla syvempää, olin virkeämpi ja voin paremmin - niin fyysisesti kuin henkisestikin.

Positiivisten ihmiskohtaamisten lisääntyessä ja niissä läsnä ollessa aloin analysoimaan tarkemmin myös arvomaailmani, eli sitä, mihin haluan täydemmin käyttää aikaani ja suunnata fokukseni. Aloin tehdä itseni kanssa niin sanottua elämän inventaariota. Myönnän, että inventaarion edetessä otti koville tunnustaa itselleni, että käytän ihan liikaa aikaa asioihin, jotka ovat toissijaisia onnellisuuteni kanssa. Siksi halusin tehdä kyseisiin elämän osa-alueisiin muutoksia välittömästi enkä viivytellä muutosten toteuttamisen kanssa.


Mun ongelma, johon muutosta tarvitsen, on siis mun ajatusten hallinta. En halua ajatella olevani materialisti, mutta huomaan altistavani itseäni materialismille blogini kautta (siitäkin huolimatta, että olemme vähentäneet kotimme tavaraa ja kuluttamista todella paljon). Vaikka siis tämän verkkopäiväkirjani tarkoitus on ollut kaikki nämä vuodet välittää hyvää fiilistä arkikuulumisten -ei kuluttamisen tai ostamisen- kautta, mun ajatukset alkaa helposti pyörimään tavarassa jos bloggaan sisustamisen, eli näin ollen tavaran pohjalta. Tässä yhteydessä en tietenkään halua sanoa, että jokainen sisustusblogi saisi aikaan sen kirjoittajassa tai lukijoissa tällaisen lopputuleman, vaan puhun nyt ainoastaan omasta puolestani oman kokemukseni ja oman rehellisen ajatustenvaihtoni pohjalta.

Suhtaudun siis näihin edellä mainittuihin mieltä pyörittäviin ajatuksiin vakavasti, sillä juuri ajatukset muokkaavat ja jopa hajottavat sisintämme eli sitä, mitä meidän sydämessä on tärkeimmällä sijalla. Ja nyt kun elämäni fokus on elämän inventaarioni myötä kirkkaana mielessä, haluan pitääkin sen sellaisena enkä jakaa sydämeni tärkeimpiä asioita sellaisten asioiden kanssa, jotka helposti saisivat fokukseni himmenemään. Siksi reagoin tähän heti, sillä tiedän, että arjen jatkuessa samanlaisena en enää kohta taas tunnistaisikaan tätä piirretä itsessäni ja yhdistäisi sitä omaan onnellisuuteeni vaikutavana tekijänä. Ja varsinkin nyt, kun somen vähentämisen myötä elämän onnellisuus on oikeasti lisääntynyt aiempaa sosiaalisemman elämän myötä, mulla on voimaa ja motiivia tehdä näinkin suuri ratkaisu, kuin lopettaa vuosien aikainen rakas harrastukseni. Näen kuitenkin siitä koituvan hyödyn painavammaksi kuin harrastukseni jatkamisen vaikka tottakai vuosia rakennetun sivuston luopumiseen kuuluu tietynlainen suru ja vaikeus. Myös meidän koti on mulle edelleen paikkana yhtä rakas ja tärkeä kuin ennenkin, mutta en vain enää koe siitä bloggaamisen olevan enää niin tärkeää.

Joku viisas on joskus sanonut, että jokaisen ratkaisun edessä olisi aina pohdittava monimutkaistaisiko vai helpottaisiko kyseisen ratkaisun tekeminen elämää. Tämä blogiini liittyvä ratkaisu on siis samassa linjassa kuin parin viime vuoden aikana tehdyt muutkin ratkaisumme, jotka myös ovat helpottaneet elämäämme. Ylimääräisestä tavarasta luopuminen on vähentänyt stressiämme ja lisännyt tyytyväisyyden tunnetta. Myös meidän asuminen ja elämänrytmikin on tätä nykyä tosi simppeliä ja me tykätään siitä siitä koituvien hyötyjen vuoksi. Pienet asumiskulut ja kuluttamisen vähentäminen on mahdollistanut enemmän aikaa toisillemme että läheisille sekä tuonut tietynlaisen huolettomuuden tunteen elämään. Kun siis elämän perusasiat ilman ylimääräisiä mutkistavia tekijöitä on kunnossa, elämän tärkeysjärjestys pysyy balanssissa ja sen tarkoituskin kirkkaampana mielessä. Näin me ainakin ollaan koettu ja siitä me halutaan pitää vastaisuudessakin parhaamme mukaan kiinni.

Mutta hei, vaikka tämä blogini lopettamispäätös tuli ehkä aika yllättäin, en meinaa päättää sen pitämistä ihan seinään. Pidän lupauksestani kiinni julkaista teille luonnoksissa odottavat kuvat muun muassa Matkalla kotona-sarjan viimeisestä osasta ja vastata kysymyksiinne hiusten värjäämisestä. Haluan myös omistaa viimeisen tekstini kiitoksille kaikille teille, jotka olette olleet alusta saakka täällä mukana sekä kuulumalleni blogiyhteisölle, että yhteistyökumppaneilleni! Joten me ehditään palata vielä ja heittää heipat ajan kanssa. <3

SHARE:

2. heinäkuuta 2019

Kesähygge


Sateen ropina ikkunalla
suklaakakkupala lautasella

Lämmittävä tee hautumassa
ihka oikeaa kirjepaperia edessä



Puhtaan pyykin tuoksu ulkosalla
pehmeät puuvillalakanat petauksessa

Pääskysten syöksylento silmien edessä
aamukahvihetki parvekkeella


Lempimusiikkia kaiuttimista
ajatusten vapaata vaeltamista

Metsäpolulla lenkkeilemistä
jäätelöä pakkasesta ottamista


Kissan viereen käpertymistä
pienet tassut piilosilla

Ystävien kanssa aikaa viettämistä
iloja ja huolia jakaessa


Kodin tavaramäärän kierrätystä
pieniä pesänuudistuksia suunnitellessa

Rakkaan kanssa ajatuksia vaihdellessa
Onnen tunteen sydämiin tallettuessa


Näistä on meidän kesän hyggeilyt tehty
ja monet niistä jo koettu <3

SHARE:

19. kesäkuuta 2019

Korkeista koroista maltillisempiin


Nyt kun kesän juhlasesonki on alkanut ja osa juhlista on vielä edessä, teki mieli postata edellisen postauksen jatkoksi hieman kevyempää ja naisellista "hömppää". Ja mikäs sen parempi aihe onkaan, kuin uudet korkokengät! Vaikka siis kirjoitan nykyään todella harvakseltaan omaa postausta jostain tietystä ostoksesta, sopii nämä korkkarit sopivasti kuvitukseksi postauksen näkökulmaan, nimittäin siihen, kuinka iän tullessa mukavuus on noussut jalkineissa korkeita korkoja tärkeämmäksi. Ihanaa kun ikää tulee lisää!




Meillä oli siis viime viikon projektina löytää molemmille uudet juhlakengät edellisten hyvien palvelleiden tilalle. Omat erittäin tykätyt mustat korkkarini alkoivat olla yhdestä saumasta kirjaimellisesti puhki kulutetut, joten uudet tulivat todellakin tarpeeseen. Olen siis niitä kuluttajia, jotka tykkäävät käyttää mukavat kengät oikeasti loppuun ja nyt luottokenkäni olivat tulleet taipaleensa päähän. Siispä selailimme Zalandon kenkätarjontaa mukavasti soffalta käsin ja ei aikaakaan, kun omannäköiseni kenkäpari osui verkkokalvojeni eteen.



Korkokenkien etsinnässä kiinnitän aina ensin huomiota kengän kärkeen, jotta siinä on varpaille tarpeeksi tilaa liikkua. Sen jälkeen tarkastan koron korkeuden ja mallin. Tykkään koron mallista eniten silloin, kun se on lähes suora ja siinä on kunnon korkolappu. Koron korkeus on mukavuuden kannalta myös todella tärkeä tekijä ostopäätöstä tehdessäni, sillä enää en jaksa kävellä 12 cm koroilla kuten nuorempana. Nyt siis 8-9 cm korot ovat ehdoton maksimi ja mieluiten pehmeällä päkiällä.



Näissä Dorothy Perkinsin Dani-korkkareissa yhdistyi nuo kaikki edellytykset loistavasti ja niinpä jännäilin tuntuisivatko kengät hyviltä myös ihan livenä. Ja arvatkaa mitä? Jalkani sujahtivat näihin kenkäkaunottariin kuin tossuihin ja todella hyvin pehmustettu päkiäosa tuntuu todella miellyttävältä - olen testanut nämä nimittäin viiden kilometrin kävelyllä asfaltilla. Kyllä vain, kenkähommat on otettava vakavasti!


Popot pääsevätkin taas viikonloppuna käyttöön mustavalkoisen asun kanssa ja aprikoin tässä olisiko minulla käyttöä tällaisille myös beigenä. Beiget muuten muistuttaisivat hieman Kate Middletonin suosimia L.K. Bennettin nuden värisiä korkeita korkoja. Ne vasta kauniit ovatkin!

SHARE:
Blogger Template Created by pipdig