23. lokakuuta 2018

DIY sängynpäätyyn samettipäällinen


Meidän makkari sai pari viikkoa sitten pienen muutoksen sen sävymaailmaan, kun ompelin käsintehtyyn sängynpäätyymme uuden päällisen. Ehkä muistattekin, että alunperin pääty oli päällystetty vaalean greigen värisellä paksulla twill-puuvillalla, mutta aloin kaipaamaan siihen näin talvea vasten hieman pehmeämpää kangasta. Mietin ensin ompelevani päällisen pellavasta, mutta lopulta päädyinkin samettiin; sametti on ihanan pehmeä ja eläväpintainen materiaali ja myös helppo ommeltava. Tässä siis kuvia tästä valmiista luomuksesta, joka nimensä mukaisesti myös näyttää käsintehdyltä. ;D




Päällinen oli tosi helppo tehdä. Oikeastaan voisi ajatella, että tämä on vain huppu päädyn ylle, eli kuin suorakulmaisen mallinen tasku, joka on sujautettu päädyn suojaksi. 

Ensimmäinen työvaihe oli mitata päällisen tarkka leveys (160 cm) ja tarkka korkeus (124 cm). Sen jälkeen lisäsin mittoihin pari-kolme senttiä extraa, sillä puurimoihin kiinnitetyt paksut vanulevyt tuovat lisäsenttejä joka puolelle. Tämän jälkeen mittasin kankaasta sopivan kokoiset palat, kiinnitin ne nuppineuloilla yhteen ja aloin surruttelemaan ompelukoneella palat yhteen kolmesta reunasta. Yhden reunan (eli alimmaisen) jätin avoimeksi. Seuraavaksi huputin päädyn ja siistin alareunat. 

Siinäpä se ja aikaa meni ehkä puolisen tuntia. Lopuksi vielä silitin kankaan ihan paikallaan ja oioin kulmat. 


Lopputulos on tosiaan itsetehdyn näköinen, mutta mitäpä sitä toisaalta peittämään sitä tosiasiaa, että pääty on kokonaan itsetehty, heh. Kangasta jäi vielä sen verran jäljelle, että ompelen siitä varmaan sängylle pari tyynynpäällistäkin ja koristelen ne napeilla. Tässä petauksessa on kuitenkin Familonin pellavatyynyliinojen lisäksi nämä ihanat H&M Homen Classic Collectionin uutuudet, joihin olen aivan totaalisesti ihastunut! Valkoiset perkaalityynyliinat mustilla reunoilla ja mustavalkoiset kuviolliset perkaaliliinat ovat paitsi aivan ihanan tuntuiset, myös tosi kauniit. Ja väriensä puolesta liinat voi yhdistellä moneen makuun!






Keväällä voisikin sitten hurauttaa vaihtopäällisen esimerkiksi beigen tai vispipuuron värisestä pellavasta. Tai miksei puhtaan valkoinenkin näyttäisi kivalta - mielikuvitus tässä on vain rajana. 

Mitä pidätte tästä makkarin pienestä uudistuksesta? Ja onko sametti myös mieleen vai jäikö se ysärille?

SHARE:

20. lokakuuta 2018

Hyvää viikonloppua!


Helpotuksen huokaus, että tämä kiireinen ja jännittävä viikko on selvitty kunnialla läpi! Eilinen työharjoittelupäivä sujui kaikesta siihen liittyvästä hermoilusta huolimatta hyvin ja olen tosi kiitollinen, että minut otettiin sinne tosi lämpimästi vastaan! Tänään olimmekin koulun puolesta Messukeskuksessa Beauty Pron puolella ja toki siinä samalla tuli tsekattua messujen muutakin tarjontaa. Kuten edellisessä postauksessa jo kerroinkin, en ole erityisen innostunut sukkuloimaan suuressa ihmismassassa, mutta jälleen ollaan yksi altistus lähempänä voittoa paniikkihäiriöstä. Hähää, siitäs sait senkin mieleni ärsyttävä haittaohjelma!


Ja kun messuilla kerran oltiin, niin olihan se pakko istahtaa pienen glittermeikkiin Four Reasonsin kohdalla. Tällainen tähtimeri silmäkulmissa ei ole sitä tavanomaisinta meikkaustyyliäni, mutta ihan hauskaa oli tällaista kokeilla.

Asukuvia toivoville otin tässä samalla myös pari kuvaa tämän päivän asusta. Tämä keinonahkainen takki on ollut ahkerasti käytössä ja se on löytynyt muutama vuosi sitten Kitin vaatekaapista. Muistelen, että moni teistäkin on tehnyt ne parhaimmat vaatelöytönsä samaan tapaan second handina!


Keinonahkatakki / Only 
Pusero / H&M
Farkut / H&M

Huomenna meillä on kaverin kanssa rento iltapäivä ja ajateltiin käydä katsomassa Mamma Mia! Sitä on paljon kehuttu joten toivotaan, että leffa täyttää odotukset. Kuinka moni teistä on sen jo nähnyt ja pidittekö näkemästänne?

Tässä muuten myös pieni väläytys sängynpäätymme uudesta päällisestä. Palataan siihen vielä ihan oman postauksensa kera.

Ihanaa viikonloppua kaikille!

SHARE:

17. lokakuuta 2018

Ruskan loisteessa ja koulukuulumisia


Tämän syksyn ruska on ollut aivan uskomattoman kaunis! Miten se onkin tuntunut niin poikkeuksellisen loisteliaalta aivan kuin luonnossa ei olisi koskaan ollut näin upeaa väri-iloittelua! Ja eikö ollutkin niin, että viime syksynä ruska jäi vähän niin kuin välistä sen kamalan kylmän kesän jälkeen? Näin ainakin täällä etelässä muistelen tapahtuneen.


Nämä syksyiset kuvat otettiin viime viikon sunnuntaina, kun olimme kuvaamassa Sherwoodin metsässä erästä pidempiaikaista projektia, jossa ollaan Heikin kanssa oltu mukana.  Hämmästeltiin vain sitä, kuinka iltapäivän taittuessa alkuiltaan aurinko laski horisontin taa aivan kuin silmissä ja sama ilmiö näkyy myös näissä kuvissa. Postauksen lopussa olevat kuvat ovat siis paljon kirkkaampia kuin nämä ensin näkyvät, sillä aurinko oli jälkimmäisiä otettaessa korkeammalla. 




Sen muuten huomaa, että jo seiskan aikaan illalla alkaa olla tosi pimeää. Siis kääk! Miten me tulevasta pimeän ajasta taas selvitään? 

Me ollaan havaittu hyväksi aloittaa taisto kaamosta vastaan jo hyvissä ajoin. Näin ollen starttaamme päivän kirkasvalolampun läheisyydessä, pidämme päivän mittaan huolta monipuolisesta ruokavaliosta ja vitaamineista, liikumme arjessa ja varaamme aikaa lepoon. Myös ihmissuhteiden ylläpito ja hyvän tekeminen kuten kylään kutsuminen antaa uskomattoman paljon energiaa sekä hyvää mieltä synkän sään keskelle!



Syksyn eteneminen tarkoittaa opiskeluitteni saralla työharjoittelun alkamista. Tämän hetkisen opetussuunnitelman mukaan opiskelija ohjataan työn pariin jo varsin varhain. Omassa opintopolussani se tarkoittaa siis sitä, että jo huomenna avaan työharjoittelupaikkani oven. Mua jännittää ihan hillittömästi, mutta samalla vatsanpohjassa lentelee jännityksen tuomia perhosia, sillä onhan se kutkuttavaa, että pääsee ihan oikeasti kokeilemaan opiskelemaansa alaa! Tänään muuten leikkasin luokkakaverilleni tasauksen hänen upeisiin luonnonkihariin ja erittäin pitkiin hiuksiin. Tuntui tosi hyvältä saada tehdä se ja se osaltaan hieman madalsi huomista jännitystä! (Tähän saakka me ollaan siis leikelty harjoituspään eli nuken hiuksia.)





Kun työharjoitteluun liittyvä jännitys alkaa sitten laantumaan, onkin aika toteuttaa ensimmäinen asiakasilta joko koululla, kampaamossa tai muussa paikassa. Meidän luokalla moni toteuttaa tämän pienissä ryhmissä, mutta introverttinä ajattelin suunnitella ja organisoida ensimmäisen asiakasiltani yksin. Suunnitelmat tämän eteen olen tehnyt jo valmiiksi ja toteutan illan niin, että kutsun kavereita kotiimme kihara- ja kampausiltaan. Ehkä siinä saa pienen maistiaisen tunteesta, jos joskus tekisi töitä itselleen joko vuokratuolilla tai pienessä salongissa. Noh, aika näyttää mihin suuntaan työni tulevat osoittautumaan. Joka tapauksessa osa-aika työ on ehdottomasti oma juttuni ja luotan täysin, että nekin suunnitelmat tulevat vielä oikeaan aikaan onnistumaan. (Nimimerkillä kokemusta ja näyttöä on. ;)





Perjantaina onkin sitten koulun puolesta päivä Messkukeskuksessa ja kieltämättä päivä tuo kivaa vaihtelua normiopiskelujen rinnalle. Oletteko te muuten suuntaamassa samaan paikkaan jolloinkin viikonlopun aikana? Julkisia paikkoja paniikkihäiriöisenä pelkäävänä messut on yleensä mulle aina niitä pahimpia paikkoja, mutta sekin pelko on sellainen, että se hälvenee kun sitä toistuvasti kohtaa. Siis oikeesti, miten paljon onkaan ihmisillä kaikenlaisia pelkoja, fobioita ja neurooseja, jotka yrittää väkisin pysyä ihmisessä kiinni ja ohjata samalla ajatuksia, tunteita ja käytöstä! Aihe lähti nyt hieman poukkoilemaan sivuraiteelle, mutta tämä tuli mieleeni, kun olen käynyt parin kuukauden ajan psykofyysisellä fyssarilla (viimeksi tänään). Kehon ja mielen yhteys on aivan uskomattoman hämmästyttävä ja ehkä kirjoitan aiheesta vielä oman postauksen omien kokemusteni pohjalta. 

Nyt toivottelen mukavaa viikon jatkoa kaikille blogini lukijoille! Ja kiitos kun olette pysyneet mukana blogin harventuneesta postaustahdista mukana. Arvostan! <3


SHARE:
Blogger Template Created by pipdig