29. syyskuuta 2016

Töpseli takaisin seinässä


Mulla on ollut useamman päivän ajan blogi-inspiraatio täysin nollassa. Kirjoittaminen ei ole huvittanut yhtään -tai on mutta konetta avatessa aivot ovat lyöneet erroria. Mistä mä kirjoittaisin? Mitä ihmiset haluaisivat lukea? Luonnoksissa olisi materiaalia kymmeniin postauksiin mutta mikä niistä kiinnostaisi?
Musta tuntui, että toistan täällä vain itseäni ja blogini on ihan tyhmä. Sitä paitsi mun kuvissakaan ei ole mitään yhtenäistä linjaa saatika postausaheissa. Blaah.

Toin ilmi näitä ajatuksiani muutamalle blogin pitäjälle, ja aina niin myötäelävä ja kannustava Kiti vinkkasi keittämään kunnon kupilliseen teetä, istumaan alas ja ottamaan omaa rauhallista aikaa. Ja niin mä teinkin. Pidin muutaman päivän breikin ja se tuntui hyvältä.

Tämän blogin kanssa mulla ei ole ollut sitä "pakko kirjoittaa"-tunnetta mikä oli edellisen blogini kanssa. Lähinnä mua vaan harmitti se, että vaikka oli halua olla luova, en siihen kyennytkään. Tavallisesti se aamu- tai iltahetken oma kolmevarttinen koneen ääressä on mulle sitä omaa rentouttavaa aikaa (minkä toiset ehkä käyttävät oman lempisarjan tai aikakausilehtien parissa) mutta nyt se oma aika ei tuntunut houkuttelevalta. Tämän kaiken oivaltaminen auttoi minua ymmärtämään itsestäni uusia puolia ja ennen kaikkea vetämään töpselin hetkeksi seinästä. 

Ryvin myös itsesäälissä (ah, niin hoitava tunne mutta josta täytyy päästä yli) miten surkeita mun valokuvat ovat. Tämän mulle aiheutti SOME ja miten vertaan edelleenkin itseäni tarpeettomasti muihin. Haluaisin olla yhtä hyvä kuin muut taitavat kuvaajat ja kun en ole, se ärsyttää. Tajusin kuitenkin kahden ystäväni kanssa asiasta juteltuani, että ei mun tarviikaan olla tai osata kuvateknillisiä asioita just samalla tavalla kuin ne muut ja sitäpaitsi ne muut kuvaa useimmiten ammattilaisten välineillä. Mun valokuvaussilmä näkee maailman eri tavalla ja mun tyyli saakin olla just mun omanlainen. Työkaverini kannustikin minua kääntämään asian positiiviseksi haasteeksi ja haastamaan nimenomaan itseni. Voisin pohtia mikä valokuvaamisessa ja bloggaamisessa minua inspiroi ja mikä olisi se punainen lanka, joka blogia ja kuvia yhdistäisi. Olisiko se tietty teema vai pikemminkin tietty tyyli? Ja arvatkaa mitä? Mä keksin sen. Selasin Pinterestkansioni inspiraatiokuvia ja niissä kaikissa viehättää yksi ja sama yksinkertainen piirre. Mikä se on? Mä kerron sen myöhemmin!

Loppuun vielä halusin kirjoittaa muutaman asian, jotka innostaa minua tällä hetkellä sisustamisessa ja pukeutumisessa:

- selkeät linjat
- harkitut yksityiskohdat
- mustavalkoisuus
- luumun sävyt
- luonnon materiaalit - eritoten pellava
- valkoiset kukat
- valkoiset helmet
- metallin sävyt
- rouheus
- palmikot
- maitokahvi
- ilo
- kirjat
- kontrastit, kuten pitsin ja muhkeiden neuleiden yhdistäminen

Nyt oliskin mielenkiintoista kuulla, mikä teitä inspiroi ja missä kaikissa asioissa te näette kuvauksellisuutta?

Ps. Beauty of life kirjoitti todella hyvän postauksen inspiroitumiseen ja motivoitumiseen liittyen.  S:n blogi on ehdottomasti yksi lemppareistani, kannattaa tutustua!


SHARE:

27 kommenttia

  1. Ihana kun töpseli on jälleen seinässä ❤ itse voin sanoa että sinun ei tarvitse murehtia valokuvaamisesta pätkääkään! Monta vuotta blogia seuranneena, olet kehittynyt silmin nähtävästi eikä tuokaan sana taida riittää. ❤ kehityksesi on ollut aivan valtavaa, jota voi vaan ihailla! Kuvasi on tänä päivänä suurenmoisia ❤

    Sateen ropinasta iloa päivään ❤

    Ps. Pellava, taljat: Kanervan väri on tällä hetkellä... 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla, kiitos paljon! Kiva kuulla, että kehitykseni kuvaamisessa on huomattavissa ja on kiva tnne itsekin huomata kehittyneensä. Sitä vaan on itsellensä välillä turhan ankara ja vertaa itseänsä turhan paljon toisiin. Toisaalta inspiroidun myös toisista mutta vertailun voisi jättää sikseen.

      Ja taljat! Ne luovat kotiin ihanan tunnelman vaikka sohvan päällä. :)

      Poista
  2. Mä haluun tietää mikä se on :)! Itsekin etsin sitä omaa juttua ja ois kiva kuulla vinkkejä miten löysit omasi <3

    Kivaa ja rentouttavaa weekendiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoitan pian aiheesta ja olen aika innostunut omasta jutusta. :)

      Poista
  3. Täällä aikaisemmin hiljainen lukijasi kommentoi ekaa kertaa: tunnistan hyvinkin tuon tunteen, kun inspiraatiota ei ole, ja tuntuu siltä, että toistaa itseään. Siihen auttaa nimenomaan tauko, jonka jälkeen joko toteaa, että tämä olikin tässä tai sitten palaa blogin äärelle uutta intoa ja ideoita täynnä - eikä kumpikaan ratkaisu ole toista oikeampi (vaikka lukijat ovat tietty tyytyväisiä siitä, että lemppariblogin pitäjä jatkaakin!).

    Valokuvista voisin itse ripotella rekkalastillisen tuhkaa päälleni, koska omat asukuvani ovat niin...öh...rajoittuneita, jos oikein nätisti sanoo. Olen kuitenkin yrittänyt olla itselleni armollinen ja ajatella, että jokaisessa blogissa kuvilla on oma roolinsa: osalla on tosi kauniita ja inspiroivia kuvia, kuten sinulla, ja sitten taas esimerkiksi omassa blogissani kuvien tarkoitus on ennen kaikkea esitellä päivän asu, ja lukijat ikään kuin sietävät sitä huonompaa laatua ja hakevat päivän estetiikka-annoksensa jostakin muualta. Mutta aina on joku, joka on vielä taitavampi tai jolla on parempi kuvauskalusto tai yksinkertaisesti enemmän aikaa ja päivänvaloa käytettävissään...

    Omaa inspistä juuri nyt tuovat selkeys ja pelkistetyt linjat (niin vaatteissa kuin sisustuksessakin) ja aina ja ikuisesti mustan ja harmaan eri sävyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka Hekku ja tosi kiva kun kommentoit, kiitos paljon!

      Miten oikeassa oletkaan - allekirjoitan sanasi ehdottomasti tauon tarpeellisuudesta, jos siltä tuntuu. Väkisin on tosi hankala yrittää vääntää postausta ja vaikka sen saisi tehdyksikin, pystyvät lukijat sen yleensä aistimaan. Toisaalta kun itse on motivoitunut kirjoittamaan, blogin pitäminen on myös antoisampaa. :)

      Minulle tuli mieleen kommenistasi, että sinulla on valtava verbaalinen sanavarasto käytettävissäsi. Olisinpa itsekin noin hyvä pukemaan ajatuksiani sanoiksi! Katsoin myös blogiasi ja mielestäni kuvissasi yhdistyy mainitsemasi oman inspiraatiosi piirteet. Olen varma, että moni seuraa blogiasi ja saa ideoita pukeutumiseen! Luota vain omaan tyylisi! :)

      Poista
  4. Mulla on ollut viimeaikoina samanlaisia ajatuksia... Oma blogi on ihan tyhmä, kuvat huonoja eikä kukaan jaksa mun samoja juttuja lukea vuodesta toiseen. Se vertaaminen muihin (niihin parempiin) on pahinta ja se pitäisi osata lopettaa... Mutta kun ei osaa. Tänään jo onneksi valoisampi mieli (etenkin, kun sain todella mukavan blogiyhteistyötarjouksen), joten hyvillä mielin kohti viikonloppua :) Kiitos sinulle ihanasta blogistasi <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin me ajatellaan usein itsestämme ja usein myös aliarvioimme omia tuotoksiamme. Minusta blogisi on ihanan aito ja juuri sinun näköisesi. Mutta ymmärrän niin hyvin fiiliksiäsi!

      Paljon onnea blogiyhteistyöstä, olen iloinen puolestasi! :)

      Poista
  5. Minä olen yrittänyt pitää periaatteenani, että teen sellaisia asioita, joista nautin, välittämättä niinkään siitä, osaanko oikeasti. Ja vaikka ei kaikkea osaisikaan, niin väkisinkin kehittyy, kun tekee vaan :D

    Kuvauksellisuutta näen tällä hetkellä upeassa syksyisessä luonnossa. Yleensä tykkään yksityiskohdista, mutta nyt haluaisin käydä etsimässä näyttäviä maisemia kuvattavaksi. Lisäksi kävin pari viikkoa sitten ihanassa näyttelyssä, jossa valokuvaaja keskittyi veden pintaan ja esimerkiksi sen väreihin erilaisessa valossa, ja olisi ihanaa osata tehdä itse jotain samanlaista. Vesi on muutenkin minulle mieluinen elementti, ja itse asiassa uimakautenikin jatkuu edelleen.

    T

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos T periaattesi jakamisesta ja hyvästä muistutuksesta. Äitini usein sanoi, että "muut tekee mitä ne osaa, sä teet mitä sa haluut" ja näinhän se pitäisi ajatella. Kaikkea on mahdollista opetella ja kaikessa on mahdollista kehittyä - sehän tekeekin oppimisesta kiehtovaa!

      Veden pinta väreilyineen ja sävyineen on todella kaunis ja varmasti näyttely oli sanoinkuvaamattoman kaunis! Ja kyllä olet rohkea kun edelleen käyt uimassa, hrr! Harrastatko muuten avanto-uintia? Entä valokuvausta?

      Poista
    2. Olen kokeillut avantouintia joskus mutta en varsinaisesti harrastanut. Nyt kyllä tekisi mieli aloittaa, mutta en tiedä vielä, onko se tulevana talvena käytännössä mahdollista. Tarkoitus olisi joka tapauksessa käydä uimassa niin kauan kuin järvet pysyvät sulana, jos vain suinkin tarkenen :D

      Kuvaan jonkin verran, etupäässä luontoa. Olen aina ollut kiinnostunut kuvaamisesta ja innostus on lisääntynyt sen jälkeen, kun puolitoista vuotta sitten sain käytetyn järkkärin.

      T

      Poista
  6. Voi ihana Jenna! Siun kuvat on miun silmään ihan täydellisiä! Siun blogista mie haen kauneutta, rauhaa ja seesteisyyttä, omani ollessa ihan pommi :D. Tärkeintä on, että blogi on tekijänsä näköinen, ja sitä miun mielestä meidän molempien blogit ovatkin. Tekemällä aina oppii, mut pitää muistaa olla armollinen itselleen.
    Onneksi töpseli on taas seinässä ja pääsen jälleen nauttimaan kirjoitus- ja kuvaustaidoistasi. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ihana Kiti! Miten sanattomaksi meninkään kauniista sanoistasi ja mieltä lämmittävistä ajatuksistasi! Hassua, miten itsensä ja omat taidot näkee niin eri tavalla kuin muut näkevät. Ihana kuulla, että voin olla inspiroiva ja tuottaa kuvillani iloa. Olet mahdottoman ihana! <3

      Poista
  7. Oi Jenna sinua rakas ystävä!!♡ Olet niin sympaattinen!Olet ihana! Ymmärrän hyvin ajatuksesi ja turhautumisen tunteesi. Välillä koen niitä itsekin ja olen jopa vähän alakuloinen sen takia, kun tuntuu etten osaa tehdä jotain blogiin liittyvää vaikka kuinka haluaisin. Valokuvien laatu on sellainen asia joka on tuottanut mulle päänvaivaa ihan rasittumiseen asti. Vähitellen olen kehittynyt siinä ja tässä tietenkin auttaa ammattivälineet ja se että olen kotona lähes jatkuvasti, eli voin hyödyntää päivänvaloa kun sitä on eniten. Kuvien laatua ei voi verrata toisiinsa jos lähtökohdat on epäreilut, eli toisella on kallis ammatikalusto ja toisella tavallinen järkkäri ilman herkkuja. se ei silti tarkoita etteikö kuvat voisi olla kauniita ja inspiroivia. Minusta sinun kuvissasi näkyy kauniilla tavalla sinun persoona ja mieltymykset, oma kiva tyyli. Minua inspiroi tällä hetkellä tunnelmallinen, pehmeä sisutus, kyntteliköt ja huovat. Pukeutumisessa inspiroi tyylikkäät ja naiselliset vaatteet, luumun ja puuterin sekä mustan sävyissä. Paljon ihania hetkiä sinulle syksyyn💛

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana sinä! <3 Jotenkin on helpottavaa kuulla, että sinun kaltaisesi pro-kuvaaja käy ajoittain samanlaisia tuntemuksia läpi. Uskon, että me molemmat haluamme aina tehdä parhaamme -jopa itsemme ylittäen- ja siitä tämän kaltaiset ajatukset voivat todellisuudessa kummuta.

      Hyvä piirre tuo, että jos on mahdollisuus olla kotona päivänvalon aikaan niin kuvien onnistumisprosentti on huomattavasti suurempi. Ja totta tuo, ammattilaistason ja harkkaritason kuvia ei kannata verrata tosiinsa - mutta kun haluaisi itsekin olla yhtä taitava, hahaa! Tajusin kuitenkin kommentistasi, että vertailu on tosiaan ihan turhaa ja ehkä voisi vertailun sijasta keskittyä tekemisen riemuun ja siihen, missä on itse hyvä. Mulla onkin pari kuvausideaa päässä, jotka meinaan tänään toteuttaa.

      Inspiroitumisen aiheesi on hyvin huomattavissa kauniista blogissasi ja tiedän, että inspiroit niillä myös kaikkia lukijoitasi! <3 Kiitos siis blogistasi!

      Poista
  8. Oi voi, sullahan on niin ammattimainen ote! Kuinka huonoksi sitä itsensä onkaan tuntenut monesti ja kun pakko lasten takia monesti viedä jutut loppuun "vähän" vauhdilla. Mutta säilyypähän aitous. ;) Ihanaa viikonloppua Jenna!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi sua, kiitos kauniista sanoistasi! <3 Olen niin vaatimaton vieläpä pääsessäsi portaaliin. Varmasti juuri vaatumattomuutesi ja aitoutesi viehättää lukijoitasi, go for it! <3

      Poista
  9. Niiiiiin tuttu tunne! Mulla on ollut jo monta viikkoa sellainen "inspiraatiokato" kirjoittamisen, ja oikeastaan kaiken muunkin suhteen. Ei vain jaksa, eikä kiinnosta. Tiedän, että se johtuu omasta tämänhetkisestä elämäntilanteestani, mutta en voi olla potematta siitä huonoa omaatuntoa. Päätin jo blogini alkuaikoina, etten kirjoita jos ei huvita. Etten ota mitään paineita kirjoittamisesta. Mutta esimerkiksi koko tämän viikon olen joka päivä ajatellut vain, että "tänään on jo keskiviikko enkä ole kirjoittanut vielä yhtäkään postausta tämän viikon aikana" ja "tänään on jo PERJANTAI enkä ole vieläkään kirjoittanut". Se ahdistaa ja tuntuu, että mitä enemmän mietin ja voivottelen asiaa, sitä vaikeammalta tuntuu edes aloittaa kirjoittamista! :( Eikä täälläkään ole kyse siitä, etten keksisi mistä kirjoittaisin, sillä valmiiksi ideoituja postauksia olisi luonnoksissa vaikka kuinka, mutta kun ei vaan saa aikaiseksi..

    Ihanaa, että sinä löysit taas kirjoittamisen ilon, joskus varmasti parin päivän breikki tekee hyvää :) Kaunista viikonloppua Jenna <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana Susanna! <3 Luin kirjoituksesi aiheesta ja samoilla fiiliksillä tosiaan ollaan.. <3 Onneksi nämäkin tunteet menevät ohi. Haastavaa onkin olla itselleen armollinen ja löysätä silloin, kun siltä tuntuu. Bloggaamisen kuitenkin tulisi olla mukavaa ja rentouttavaa omaa aikaa eikä ressaavaa. :) Päivä kerralaan, tässäkin asiassa. <3

      Poista
  10. Mun neuvoni on: käy kurssi päivässä!
    No ei.. Suorittaminen sikseen ja rennosti vaan - ja inspiraatio tulee kuin itsestään..
    Sitten inspiraatio ei katso aikaa eikä paikkaa.. 😁

    VastaaPoista
  11. Ota ihan rennosti ja ole vain oma itsesi, se on mielestäni parasta!

    VastaaPoista
  12. Moi! En ole aikaisemmin kommentoinut blogiisi, vaikka olen sitä pitkään seurannut. Blogisi on mun ehdoton lemppari suomalaisista blogeista. Yhdellä sanalla jos kuvaisin; blogistasi välittyy AITO fiilis. Et esitä iloista, ylipirteää, sitä että kaikki on aina ihanaa. Vaan kirjoitat myös niistä asioista, jotka mietityttävät, harmittavat ja suututtavat. Siitä pidän todella paljon! Kumpa olisi muitakin blogeja, joista välittyy yhtä aito fiilis! Ps. Kuvasi ovat todella upeita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka! Siis voi että, miten ihanasti kirjoitit ja sanasi voimaannuttivat minua todella paljon, KIITOS! Ihana kun kommentoit ja olen todella iloinen, että viihdyt blogini parissa. Palautteesi oli minulle todella merkiryksellinen, koska juuri aitouteen haluan pyrkiä. Olen aikaisemmin ollut hyvinkin tekopirteä ja nykyään minua puistattaa aikaisempi olemukseni. Toki se on ollut silloin keino selvityä vaikeasta elämäntilanteesta mutta nyt ne kulissit kaataneena on ihana kuulla, että oma aito minä välittyy blogin kautta. Painan sanasi syvälle sydämeeni, arvostan ystävällisyyttäsi ja ajatuksesi jakamista. Kiitos! <3

      Poista
  13. Moi! Sen kyllä huomaa, että et pidä mitään kulisseja. Itse paljon eri blogeja lukevana ällöttää juurikin sellainen tekopirteys ja sellaisia blogitekstejä en edes halua lukea.

    Jatka samaan malliin! Aitona itsenä <3

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi, palaan siihen mahdollisimman pian!

Blogger Template Created by pipdig