16. helmikuuta 2018

PYYTEETÖNTÄ HYVYYTTÄ


Heips ja hyvää viikonlopun alkua kaikille! Tämä viikko tuntuu menneen aivan hujauksessa ja paljon onkin tämän viikon aikana ehtinyt tapahtua. Nyt istun olohuoneen nojatuolilla läppäri sylissä Ed Sheeranin soidessa repeatilla taustalla. Katselen samalla kimppua, jonka kukkaloisto vetää puoleensa ja joka muistuttaa minua harvinaisuudeltakin tuntuvasta ominaisuudesta: pyyteettömästä hyvyydestä. 

Viimeisen vuoden aikana olen paljon pohtinut hyvyttä ja hyvien asioiden tekemistä toisille. Olen vahvasti huomannut, kuinka voimauttavaa on antaa omia voimia toisten hyväksi siitäkin huolimatta, että itse olisi aika lopussa - silti omia voimavaroja järkevästi kuunnellen ja kunniottaen. 


Välillä kuitenkin tuntuu, että tässä maailmassa hyvien asioiden tekeminen toisille mielletään jopa heikkoudeksi -tai jos nitä tehdään, niiden eteen toivotaan myös vastapalvelusta. Kiitollisuudenvelka on siis ikään kuin vakio, joka pahimmillaan kasvaa korkoa tai johon voidaan vastalahjaa toivoessa myöhemmin vedota. 

Toinen hyvyyteen liittyvä, että myöskin pohdituttava seikka on rehellisyys, tai pikemminkin siihen uskomattomuus. Jos esimerkiksi joku pystyy menestymään rehellisesti omalla ideallaan, joku on aina kyseenalaistamassa toisen ihmisen vilpittömyyden tai vähintäänkin kysyy siitä. Eihän kukaan yksinkertaisesti voi kerätä valtavaa Instagram-suosiota omilla taidoillan, vaan jokainen tykkäys täytyy olla ostettu. Vai voisiko sittenkin?


Koen itseni onnekkaaksi, että ympärilläni on paljon rehellisiä, vilpittömiä ja aidosti hyvää tahtovia ihmisiä. Kuluneen vuoden aikana olen nimittäin itsekin saanut valtavan määrän rakkautta, tukea ja hyvyyttä samalla myös tietäen sisimmässäni, että nämä ihmiset ovat tehneet sen aidoilla vaikuttimilla -ilman odotuksia. Vaikka tällaisen pyytettömän hyvyyden vastaanottaminen on tuntunut aika-ajoin jopa vaikealta ottaa vastaan, olen yrittänyt muistaa, etten halua evätä myöskään heiltä auttamisen tai antamisen iloa. 

Pyyteetöntä hyvyyttä on siis edelleen olemassa, kuten esimerkiksi tämä Seijan lähettämä kukkakimppu kauniisti osoittaa. Sanani eivät riitä tästä tarpeeksi kiittämään. Kiitos! <3

SHARE:

12 kommenttia

  1. Ihanasti kirjoitettu!

    Olen aivan samoja asioita pohtinut paljon. Olen huomannut myös ihmisen kaksinaamaisuuden; toisille tehdään hyvää, jopa nuoleskellaan ja samalla isketään puukko selkään.

    Mielestäni hyvä ja vilpitön ihminen kohtelee kaikkia ihmisiä samallalailla. Tai ainakin lähtökohtaisesti haluaa olla hyvä ja vilpitön. Kantapään kautta olen oppinut tunnistamaan aidosti vilpittömän ihmisen. Ihmiset voivat olla hyvin kieroja ja kaksinaamaisia. Ulkokuori voi pettää pahemman kerran.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon ja mukava kuulla, että pidit aiheen käsittelystä. Toisaalta aihe voi tuoda mukanaan myös niitä käänteisiä puolia aivan kuten kirjoitit.

      Olipa hienosti kirjoitettu, että vilpitön ihminen kohtelee kaikkia tasapuolisesti. Vilpittömyys on varmaan myös jonkinlaista vaatimattomuutta, että näkee itsensä samalla viivalla -ei yläpuolelta- muiden kanssa.

      Seuran suhteen täytyy tosiaan olla varovainen, mutta se palkitaan, kun vierelle löytyy aitoja, vilpittömiä ja hyväsydämisiä ihmisiä. ❤️

      Poista
  2. Ja nyt minulla ei ole sanoja, ihana sinä, k i i t o s ♥️♥️

    Ps. Kuvat ovat jotakin... 😍

    VastaaPoista
  3. Ihana postaus ❤️🌸Psykologiaa lukeneena mielestäni äärettömän mielenkiintoista on se että ihmisten perustarpeisiin kuuluu tarve tehdä hyvää.

    Hyvän tekeminen toisille on se sitten missä muodossa tahansa saa jaksamaan paremmin ja näkemään elämän valoisampana ☺️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Annika! 😘 Olisipa mielenkiintoista kuulla lisää tuosta nimenomaan psykologian näkökulmasta, Voisi olettaa, että hyvän tekeminen on siis ikäänkuin ihmisen "asetuksissa". ☺️ Ja aivan totta; on tutkittu, että hyvän tekeminen toisille kohentaa terveyttä ja vähentää stressiä. Ei ihme, että se tuo niin paljon iloa!

      Poista
  4. Kiitos mielenkiintoisesta ja hyvinkin ajankohtaisesta kirjoituksesta! Luin ajatuksella muutamaan kertaan.
    Jäin miettimään tuota kohtaa "ostaa tykkäyksiä". Luin taannoin erästä blogia, jossa oli ihan oma postaus aiheesta, ja siitä, miten niitä seuraajia ja insta näkyvyyttä voi tosiaan ostaa. Blogiin oli linkitetty tietyt sivut,jolla tämä onnistui. 50 eurolla sai tietyn verran "näkyvyyttä =seuraajia". Bloggaaja kertoi innoissaan, kuinka hänen omat seuraajamäärät lähtivät kasvuun juuri tällä tavalla eli "ostamalla". Myöhemmin tuo postaus poistui syystä tai toisesta.
    Eli kyllä sitäkin valitettavasti tapahtuu.

    Olisi ihana uskoa kaikkien kohdalla pyyteettömyyteen, mutta se ei vain nykymaailmassa enää ole realistista. Somemaailmassa halutaan näkyvyyttä hinnalla millä hyvänsä.

    Tämä sun blogi onkin siksi niin virkistävän erilainen. Kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kuulla, että pidit postauksesta ja kiitos, kun osallistuit myös keskusteluun! Erityiskiitos kauniista, mieltä lämmittävästä palautteestasi blogini suhteen! Ihan koskettavaa,, että voit kokea blogini virkistäväksi. Se tuntui todella hyvältä sydämessäni, kiitos. ❤️

      Seuraajien ostaminen eri sometileille on tosiaan valitettava tosiasia nykypäivänä. Luin hiljattain artikkelin, jossa paljastettiin tunnettujen julkisuuden henkilöidenkin tekevän sitä ja kieltämättä se sai mietteliääksi. Olen myös ymmärtänyt, että seuraajien ostaminen on myös laitonta ja esimerkiksi Instagram voi sulkea tilin, johon seuraajia on ostettu.

      Olen kuitenkin törmännyt sellaisiin todella suosittuihin Instagram-tileihin, joihin jokainen seuraaja on tullut niin sanotusti luonnollisia reittejä, eli IG-tilin omistajan itseottamien kuvaustaitojen ansiosta. Harmillisesti näistä tileistä on kerrottu valheellisesti, että niiden pitäjät olisivat ostaneet suosionsa, vaikka he ovat saaneet sen täysin rehellisellä työllä. Tätä siis tarkoitin tekstissä; ei ikäänkuin uskota, että joku voisi menestyä ilman vilppiä. Toisaalta tällainen uskomus kertoo myös sen faktan, että elämme maailmassa, jossa rehellisyys tuntuu välillä olevan poikkeus. Onneksi rehellisiä yksilöitä on kuitenkin olemassa, ja joiden sanaan voi aina luottaa.

      Mukavaa viikonlopun jatkoa sinulle! :)

      Poista
  5. Yhden ensimmäisen anonyymin pohdintaan! Itse miettisin asiaa, että miksi jokin haluaa tehdä hyvää toiselle? Haluaako hän pönkittää omaa egoaan ja tuoda esille sitä omaa "hyvyyttään". Vai haluaako hän nuoleskella ja esittää mukavaa? Itse olen säännöllisesti lähettänyt Kampissa olevan kukkakaupan kautta kukkakimpun yksinäiselle vanhukselle, jonka joku heidän läheinen tai he itse ovat voineet "ilmiantaa" kukkakaupalle. Hyvän tekeminen tuntemattomalle on mielestäni juuri sitä pyyteetöntä hyvyyttä. Enkä nyt tarkoita, että itse olisin jotenkin täydellinen ihminen. Oman egonsa pönkittäminen somessa ei mielestäni ole lähelläkään vilpitöntä hyvyyttä.

    Mutta mielenkiintoinen aihe!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kun jaoit myös omia pohdintojasi Ellen! Tuo on hyvä kysymys.
      Itse koen, että hyvän tekeminen oman etunsa esille tuomiseksi ei ole oikeastaan lainkaan hyvyyttä, vaan enemmänkin ulkokultaisutta ja valehtelua. Aitoon hyvän tekemiseen sisältyy nöyryyttä ja vaatimattomuutta, jonka ei tarvitsekaan näkyä muille. Ja aivan kuten sanoit, hyvän tekeminen varsinkin tuntemattomille on sitä pyyteetöntä, vilpitäntä ja aitoa. <3

      Poista
  6. Olipa ihana postaus! Itse olen niin monesti menneen vuoden aikan kokenut pyyteetöntä hyvyyttä, että nyt, kun voimani ovat vähitellen kasvamassa ja palautumassa, koen yhdeksi suurimmista ilonaihesta sen, kun voin pienellillä teoilla ja kauniilla sanoilla ilahdutta jotain ystävääni, jolla on minulle tärkeä paikka sydämessäni <3

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi, palaan siihen mahdollisimman pian!

Blogger Template Created by pipdig